Siinä missä Finlandia-talo on arkkitehtuuriltaan ja sijainniltaan uniikki tapahtumien ja kongressien keskus, se on myös kiinteistöhuollon kannalta ainutlaatuinen. Haasteita riittää, mutta juuri siksi säästöpotentiaalikin on suuri.
Sähkö ja kaukolämpö ovat Finlandia-talon suurimpia menoeriä. Kulutusta selittää se, että tiloja on paljon ja ne ovat suuria – neliöitä on 18 000 ja kuutioita peräti 125 000. Esitystekniikka kuluttaa puolet kaikesta käytetystä sähköstä. Lisäksi talossa on toimintaa parhaimmillaan ympäri vuorokauden, jos iltajuhlat jatkuvat pitkään tai tulevaa tapahtumaa rakennetaan yli yön.
- Talo on rakennettu 1970-luvulla. Ikä ja monipuolinen käyttö takaavat, että energiatehokkuudessa riittää parantamisen varaa. Arkkitehtuuri rajoittaa joitain parannuksia, sillä esimerkiksi erikoisvalaisimia on kymmeniä erilaisia malleja eikä niihin noin vain vaihdeta energiansäästölamppuja, Finlandia-talon palvelupäällikkö Lea Raitala kertoo.
Energiatehokkuustavoitteet ja huoltomiehen osaaminen kohtaavat
Energiatehokkuuden parantaminen tuli Finlandia-talossa ajankohtaiseksi kahdesta syystä: Ensinnäkin, taantumaan haluttiin varautua leikkaamalla kuluja. Toiseksi, talon käyttäjät ovat yhä ympäristötietoisempia ja pitävät yhtenä tapahtumapaikan valintakriteerinä ympäristöasioiden huomioimista.
Finlandia-talon huoltomies oli samoihin aikoihin käynyt L&T:n oman Ekohuolto-koulutuksen ja alkoi kokeilla oppeja käytännössä. Hän huomasi, että säätämällä tilojen ilmanvaihtoa käytön mukaan alkoi syntyä selvää säästöä.
- Jatkuva säätäminen vei kuitenkin aikaa eikä huoltomiehen työaika riittänyt kaikkeen. Laskimme L&T:n kanssa, paljonko säästöjä olisi saavutettavissa ja sen perusteella asetimme konkreettisen säästötavoitteen. Laskelmien avulla minun oli helpompi esitellä asia talon sisällä ja saada hyväksyntä muutaman lisätyötunnin ostamiseen L&T:ltä, Lea Raitala toteaa.
Ensimmäisen puolen vuoden aikana säästöä syntyi kymmeniä tuhansia euroja ja positiivista kehitystä on edelleen luvassa, kun huoltomies saa paremman tuntuman oikeisiin säätöihin ja löytää yhä uusia säästökohteita.
Säästöt ovat konkreettisin energiatehokkuuden mittari, mutta Raitalan mukaan myös käyttöhäiriöt ovat vähentyneet ja viihtyvyys on parantunut. Yhdessä kiinteistötekniikan väen kanssa huoltomies on onnistunut parantamaan myös kiinteistön toimivuutta. Kokeilut ovat toki vaatineet välillä veronsa ja esimerkiksi optimaalisten lämpötilojen löytyminen on aiheuttanut talon käyttäjille vuoroin hikoilua ja vuoroin palelua.
Tulosten takana Finlandia-talon sitoutuneisuus ja huoltomiehen innostus
- Hyvien tulosten takana on innostunut huoltomies, jolla riittää rohkeutta tehdä ehdotuksia silläkin uhalla, että kaikki kokeilut eivät toimi. Meidän huoltomiehemme tuntuu saavan onnistumisista lisää motivaatiota. Myös se on tärkeää, että me käyttäjän roolissa olemme sitoutuneita energiatehokkuuden parantamiseen, Raitala kiittää.
Finlandia-talossa on juuri alkamassa laajennus. Suunnitteilla on myös ekoinvestointeja, esimerkiksi ikkunoiden uusiminen ja aurinkopaneelien asentaminen.
- Laajennusremontin aikana huoltomiehen pitää olla entistä valppaampi, jotteivät saavutetut säästöt valu ulos kaadetuista seinistä tai auki olevista ovista. Laajennuksen valmistuessa taas mietimme, miten uuden ja vanhan osan kiinteistötekniikka pelaavat yhteen. Haastetta riittää, mutta tulokset motivoivat, Lea Raitala pohtii tulevaa.